Toiminta   Yleisesittely   Arkisto   Kirjasto   Tutkimus   Siirtolaisrekisteri   Julkaisut

Henkilökunta

Pohjanmaan   aluekeskus

Hakutietokannat   Kirjallisuushaku   Kuva-arkisto   Siirtolaisrekisteri

Kirjatilaukset

Siirtolaisuusinstituutin vuosina 1996-2008 valmistuneet tutkimushankkeet

Meneillään olevat tutkimushankkeet

2007-2008 valmistuneet tutkimukset

• Björklund, Krister & Koivukangas, Olavi (toim.): Suomalaiset Euroopassa. Suomen siirtolaisuuden historia, osa 6.
• Heikkilä, Elli & Pikkarainen, Maria: Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan Suomessa -ESR –ennakointihanke
• Heikkilä, Elli & Pikkarainen, Maria & Wilkman, Sirkku: Käytännön kansainvälisyyttä poliisin työssä.
• Parkkali, Sari: Nuorten muuttoliikkeen vaikutus Turun väestörakenteeseen ja työllisyyteen (pro gradu)
• Heikkilä, Elli (toim.): Monikulttuuriset avioliitot sillanrakentajina –seminaariraportti
• Pikkarainen, Maria & Wilkman, Sirkku: Omaan kotiin - Pakolaisten asuminen ja palvelut
• Heikkilä, Elli & Wilkman, Sirkku: Demographic Changes, Labour Shortage and EU-enlargement: Relevance for the Nordic Regions
• Levä, Maria: Ruotsinsuomalaisten suomalaisen identiteetin ulottuvuudet 2000-luvun alussa
• Susi, Riikka:  Ristijärven seniorpolis - Ristijärvellä syntyneiden suurten ikäluokkien halukkuus paluumuuttoon ja senioristrategian vaikutus muuttohalukkuuteen
• Laiho, Sanna: Kivenä kengässä? Suomen kiintiöpakolaispolitiikka 1973-2007
• Keski-Nisula, Kaisa: Läheltä ja kaukaa - Maahanmuuttajien kotoutuminen turkulaisille työmarkkinoille (pro gradu-työ)
• Leinonen, Johanna: Monikulttuurisia avioliitot -bibliografia
• Parkkali, Sari: Nuorten muuttoliikkeen vaikutus Turun väestörakenteeseen ja työllisyyteen (pro gradu-työ)
• Pikkarainen, Maria: Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan Suomessa -ennakointihanke (ESR-hanke)
• Salminen, Heikki: Lappu kaulassa yli Pohjanlahden - suomalaisten sotalasten historia
• Sjöblom-Immala, Heli: Uutta verta maaseudulle - Varsinais-Suomen ja Kainuun maaseudulle muuttaneiden panos kuntansa elinkeinotoimintaan (lisensiaatintyö)
• Pikkarainen, Maria & Wilkman, Sirkku: Protection and Aid Measures for Female Marriage Migrants from Third World Countries in the Member States of the European Union
• Pietari, Helena: Venäläisten Suomeen muutto - Lahdessa ja Turussa asuvien venäjää puhuvien nuorten muuttotilanne ja sopeutuminen
• Ainasoja, Katja Johanna: Pahe alas, puhe ylös - Koti-lehti Amerikan suomalaisten akkulturaation edistäjänä
• Kuusisto, Taru: Toinen mies - Suomalais-italialaiset parisuhteet etnisyyden ja sukupuolen neuvottelussa

2005-2006 valmistuneet tutkimukset

• Pikkarainen, Maria: Maahanmuuttajien työllistyminen ja heidän odotuksensa työelämästä Suomessa. Julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Web Reports -sarjassa No. 8. 112 s. -2005.

Tutkimuksessa on tarkasteltu maahanmuuttajaväestöä Suomessa ja erityisesti heidän työllistymistään suomalaisilla työmarkkinoilla. Tarkastelu on tehty koko maan tasolla, mutta erityishuomio on kohdistettu Jyväskylän ja Turun työssäkäyntialueille. Aineistona tutkimuksessa on käytetty Tilastokeskuksen työssäkäyntialueiden muuttoliikkeiden virta-aineistoa, joka sisältää tiedot työssäkäyntialueille ulkomailta muuttaneista henkilöistä. Tilastot ovat vuosipareilta 1993-1994 sekä 1999-2000. Tutkimuksessa on käytetty tilastoaineiston ja kirjallisuuden lisäksi haastatteluaineistoa. Yhteensä 28 maahanmuuttajaa haastateltiin Jyväskylässä ja Turussa. Tavoitteena oli saada selville heidän ajatuksiaan ja odotuksiaan työelämästä Suomessa.

• Wilkman, Sirkku: Siirtolaiset Suomen voimavarana maailmalla. Suomalaisten siirtolaisuus Saksaan ja Yhdysvaltoihin 2000-luvulla. Julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Web Reports -sarjassa No. 9. 146 s. -2005.

Projektin tarkoituksena oli tutkia sitä, minkälaisen inhimillisen pääoman suomalaiset siirtolaiset muodostavat kahdessa esimerkkimaassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Tutkimuksessa on selvitetty, millainen tämä pitkälti hyödyntämätön inhimillinen voimavara on koostumukseltaan eli millaisia suomalaisia Yhdysvallat ja Saksa nykyään houkuttelevat.

Usein ulkomailla olo jää väliaikaiseksi vaiheeksi, siksi tutkimuksessa tarkastellaan myös paluumuuttoa. Tutkimalla siirtolaisten ja ulkosuomalaisten ominaispiirteitä voidaan saada kuva siitä, millaisen potentiaalin mahdolliset paluumuuttajat muodostavat Suomen talouselämälle.

• Yousfi, Saara: Kahdenuranperheet työmarkkinoilla ja aluedynamiikassa. Väitöskirja (väitöstilaisuus 19.11.2006). Julkaistu Siirtolaisuusinstituutin julkaisusarjassa Siirtolaisuustutkimuksia A 27. 183 s. -2005

Saara Yousfi on selvittänyt väitöskirjatyössään kahdenuranperheiden olemusta ja asemaa työmarkkinoilla sekä ennen kaikkea heidän alueellista liikkuvuuttaan eli muuttoliikettä ja työmatkapendelöintiä. Kahdenuran perheiksi on tutkimuksessa luettu perheet, joissa kummatkin puolisot ovat joko johtajia, ylimpiä virkamiehiä tai erityisasiantuntijoita. Tutkimuksen päärahoittajana on ollut Suomen Akatemia.
Jokisaari, Selene: Kotouttamislain merkitys kotoutumisessa maahanmuuttajan näkökulmasta. Julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Web Reports -sarjassa No. 18. 217s. -2006

Tutkimuksessa on selvitetty kotouttamislain vaikutusta maahanmuuttajien kotoutumiseen ja sopeutumiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Lain vaikutuksia on kartoitettu vertaamalla työttöminä työnhakijoina olevia maahanmuuttajia, jotka kuuluvat lain piiriin ja maahanmuuttajia, jotka ovat lain ja sen edellyttämien toimenpiteiden ulkopuolella. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty maahanmuuttajien käsityksiä ja kokemuksia kotouttamislaista. Tutkimus on toteutettu osana työministeriön kotouttamislain seurantaa ja arviointia. Hankkeen rahoittajana on ollut työministeriö.

• Heikkilä, Elli, Peter Nijkamp, Iulia Traistaru and Saara Yousfi: Extended Europe: patterns of agglomeration, migration and economic performance differentials. Julkaistu Geyer, Hermanus S. (ed.): Global Regionalization, Core Peripheral Trends, 85-112. Edward Elgar Publishing. Cheltenham, UK, Northhampton, MA, USA.

Globaali tietoteoshanke on käsitellyt maailman ydin- ja periferia-alueita. Hankkeen Eurooppa-osion "ankkurina" eli vastuullisena tutkijana on toiminut Elli Heikkilä.

• Pehkonen, Aini: Löytöretki kylään. Tutkimus kyläyhteisön sosiaalisesta pääomasta.  Väitöskirja (väitöstilaisuus 25.2.2005). Julkaistu Siirtolaisuusinstituutin julkaisusarjassa Siirtolaisuustutkimuksia A 26.(180s.)

Aini Pehkonen selvitti väitöskirjatyössään kylien väestöllistä kehitystä, mitä vaikutuksia muuttoliikkeellä on/on ollut kyseiselle kylälle, tulomuuttajien sosiaalista sopeutumista alueelle sekä mitä on kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus. Kaksivuotisen hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

• Pehkonen, Aini: Maahanmuuttajan kotikunta (postdoc-tutkimus). Julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisut, nro 52. 91s. -2006

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää maahanmuuttajien kotoutumisen haasteita. Kotoutumista on tarkasteltu työllistymisen, sosiaalisten suhteiden, lasten kasvatuksen ja asumisen näkökulmasta. Tutkimuksen pääpaino on ollut maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi on selvitetty, miten osallistuminen eri etnisten ryhmien ja valtaväestön toimintaan auttaa kotoutumista sekä onko yhteiskunnallisissa rakenteissa sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat maahanmuuttajien kotoutumiseen. Hankkeen rahoittajana on ollut Kunnallisalan kehittämissäätiö.

• Sjöblom-Immala, Heli: Maahanmuuttajat Turussa yrittäjinä ja palkansaajina. Julkaistu työministeriön työpoliittinen tutkimus 318. 103s. -2006

Tutkimuksessa on analysoitu maahanmuuttajien asemaa Turussa sekä yrittäjinä että palkansaajina vuonna 2005. Maahanmuuttajayrittäjien (20) haastatteluilla selvitettiin, miksi ja millaiset maahanmuuttajat ovat ryhtyneet yrittäjiksi, ja millaista on toimia maahanmuuttajayrittäjänä Turussa. Turun työnantajille (pl. yksinyrittäjät) lähetetyllä kyselyllä puolestaan selvitettiin, millaisina työntekijöinä turkulaisten toimipaikkojen työnantajat kokevat maahanmuuttajat ja koetaanko heidät työntekijöinä voimavaraksi erilaisen taustansa ansioista. Hankkeen rahoittajana on ollut työministeriö.

• Nikula, Piia: Siirtolaisuuden hallintaa -Kaikkienko hyväksi? Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM foucault'laisen hallintamentaliteetin näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimus on julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Web Reports -sarjassa No. 13. 108s. -2006

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tarkastella analyyttisesti IOM:n (International Organization for Migration) toimintaa ihmiskaupan ja laittoman maaahanmuuton suhteen, sekä toiminnan laajempaa yhteiskunnallista alkuperää ja merkitystä. Tutkimuksessa mielenkiinto on kohdistunut ihmiskaupan sekä laittoman maahanmuuton hallintaan sekä siihen liittyviin diskursseihin. Tutkimus sijoittuu kansainvälisten suhteiden teoreettiseen viitekehykseen.

• Lyytinen, Eveliina: Pakkomuutto globaaliongelmana. Pakkomuuton käsitteellistäminen ja pakkomuuttajaryhmien suojelun maantieteelliset diskurssit. Tutkimus on julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Web Reports -sarjassa No. XX. XXXs. -2006

Tutkimuksessa tarkastellaan pakkomuuttoon liittyvää käsitteellistämistä ja pakkomuuttajaryhmien suojelun maantieteellisiä diskursseja. Ensimmäisessä osassa selvitetään pakkomuuttajien ryhmittelyä alan aiemmissa tutkimuksissa, järjestöissä ja julkaisusarjoissa. Toisessa osakokonaisuudessa selvitetään pakkomuuttajaryhmien kansainvälistä määrittelyä sekä pakkomuuton eri muotoja. Kolmannessa osakokonaisuudessa tarkastellaan argumentaatioon perustuvan kriittisen diskurssianalyysin avulla pakolaisten ja "maan sisäisten pakolaisten" erilaisesta asemasta käytävää debattia.

• Pellander, Saara: Aasialainen sukutausta, suomalainen elämä: Naisten kokemuksia ja tulkintoja toiseudesta. Tutkimus on julkaistu Siirtolaisuusinstituutin Web Reports -sarjassa No. XX. XXXs. -2006

Tutkija Saara Pellander on tehnyt haastattelututkimusta Suomessa kasvaneista naisista, joilla on etelä-aasialainen sukutausta. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut naisten identiteetin ja heidän ympäristönsä suhtautumisen välinen mahdollinen ristiriita. Keskeinen tutkimuskysymys on ollut, millaisia merkityksiä etelä-aasialaisen sukutaustan omaavat, Suomessa kasvaneet naiset itse antavat omalle etnisyydelleen ja vaikuttaako heidän valtaväestöstä poikkeava ulkonäkönsä heidän oman identiteettinsä luomiseen. Aihetta tarkastellaan naisnäkökulmasta, sillä tutkimuksen tavoitteena on ollut samalla myös selvittää, eksotisoidaanko heitä juuri naisina, ja kokevatko he syrjintää, joka pohjautuu ennakkokäsityksiin tummaihoisista naisista.

2003-2004 valmistuneet tutkimushankkeet

• Korkalainen, Sari: Ulkosuomalaisten tietotaitorekisteri -hankeidean tarvekartoitustutkimus (Sitran tilaustutkimus) - 2004.
   
• Rekonen, Petri: Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuuden historia - 2003.

Tutkija Petri Rekonen tutki Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuutta ja sen sosiaalihistoriallisia syitä 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle saakka. Tutkimus kuului yhtenä osana Etelä-Pohjanmaan Historia VII -hankkeeseen. Tutkimuksen rahoittaja oli Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto.

2001/2002 valmistuneet tutkimushankkeet

• Varkauden kaupungin avaintoimialojen työvoimatarve ja rekrytointimenetelmät

Tutkija Heli Sjöblom-Immala teki Varkauden kaupungille kartoituksen Varkauden avaintoimialojen tulevasta työvoimatarpeesta ja rekrytointimenetelmistä. Tutkimuksessa selvitettiin myös alueen koulutuksen vastaamista yritysten työvoimatarpeisiin. Viiden kuukauden hanke toteutettiin Varkauden kaupungin saamalla ESR-rahoituksella.

• Uskonnolliset tekijät maastamuutossa

Tutkija Tanja Hallenberg selvitti tutkimuksessaan uskonnon vaikutusta maastamuuttoon. Käsityksiä uskonnon osuudesta maastamuuttopäätöksen syntymiseen kartoitettiin postikyselyllä, joka oli suunnattu erilaisten uskonnollisten yhdyskuntien johtohenkilöille. Kysely toteutettiin Kaarle Hjalmar Lehtisen säätiön myöntämällä apurahalla.

• Amerikka on työmaa - Suomi on kotimaa - Amerikansuomalaisten laulujen identiteettikuva 1900-1930-luvulla USA:ssa

Tutkija Juha Niemelä tutki Turun yliopiston folkloritiikan laitokselle tekemässään lisensiaattitutkimuksessa amerikansuomalaisen musiikkiperinteen kehittymistä vuosina 1890-1990. Tarkoituksena on syventää  tutkimusta myöhemmin väitöskirjaksi. Aineisto perustui pääosin Michiganissa, Minnesotassa, Wisconsinissa sekä Ontariossa Kanadassa tehtyyn keruumatkaan, jolta kertyi musiikkia, haastatteluja, sanoituksia, nuotteja, elämäkertoja ja paikallishistorioita. Lisäksi vertailuaineistona oli amerikannorjalaista, -tanskalaista, -ruotsalaista, -puolalaista, -italialaista ja -juutalaista sekä amerikkalaista musiikkia vuosilta 1907-1994. Hanke on saanut rahoitusta K. Hj. Lehtisen rahastosta, Alfred Kordelinin säätiöltä sekä Turun Suomalaiselta Yliopistoseuralta.

• Utbildning för regional konkurrenskraft (URK)

Sirpa Korhonen toimi Siirtolaisuusinstituutin etätutkijana Oulun yliopiston Kajaanin kehittämiskeskuksen Aluekehitysyksikössä. Hanke oli yhteispohjoismainen ja sen koordinaattorina toimi Nordregio (ent. NordREFO) Ruotsista. Hankkeen muut maat Ruotsin ja Suomen ohella olivat Norja ja Islanti. Rahoitus oli Nordregiosta ja Sisäasiainministeriöstä. Hankkeen Suomen osion toteuttivat Sirpa Korhonen ja Elli Heikkilä

• Internal Migration and Regional Population Dynamics

Elli Heikkilä toimi hankkeen Suomen partnerina. Hanke oli Leedsin yliopiston (Englanti) koordinoima. Hankkeessa oli mukana 10 Euroopan maata.

• Differential Urbanisation Project (DU)

Elli Heikkilä toimi hankkeen Suomen partnerina, jonka koordinaattoreina toimivat Thomas Kontuly, the University of Utah, USA ja Hermanus S. Geyer, Potchefstroom University, Etelä-Afrikka. Hankkeessa oli mukana 15 maata ja 13 tutkijaa. Hanke käynnistyi vuonna 1993. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistiin urbanisaation teoreettinen malli ja toisessa vaiheessa mallia testattiin eri puolilla maailmaa.

• Kuvallisen taltioinnin dokumentointikeskus

Siirtolaisuusinstituutti toteutti yhteistyössä Filmihalli Oy:n kanssa Poriin Kuvallisen taltioinnin dokumentointikeskus -hankkeen. Tämän pilottivaiheen tehtävänä oli suomalaisten siirtolaisten dokumentointi ja taltiointi eri puolilla maailmaa. Projektin vetäjänä toimi Antti Välikangas Filmihallista. Vuoden hanke sai toiminnalleen Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämän EAKR-rahoituksen.

• The Maturing of Urban Systems in Developed and Advanced Developing Countries: Causes and Consequences

Elli Heikkilä ja Taru Järvinen vastasivat Suomen osion toteutuksesta. Hankkeen koordinaattorina toimi Hermanus S. Geyer, Potchefstroom University, Etelä-Afrikka. Hanke oli jatkoa Differential Urbanization –projektille. Hankkeessa oli mukana Euroopasta 7, Amerikoista 4, Aasiasta 3 maata ja Afrikasta 1 maa. Kaikkiaan hankeyhteistyössä oli 26 tutkijaa. Projektin tuotoksena julkaistiin syksyllä 2001 ”International textbook of urban systems: studies of urbanization and migration in advanced and developing countries”.

Vuonna 2000 valmistuneet tutkimushankkeet

• Suomalaiset Ruotsissa

Siirtolaisuusinstituutin erikoistutkija Jouni Korkiasaaren ja Suomen Kansallisarkiston pääjohtaja Kari Tarkiaisen kirjoittama ”Suomalaiset Ruotsissa” on ensimmäinen laaja suomen kielellä julkaistu kokonaisesitys Suomen ja Ruotsin välisestä siirtolaisuudesta ja ruotsinsuomalaisten historiasta. Se on samalla kolmas osa kaikkiaan 6-osaisesta Suomen siirtolaisuuden historiaa käsittelevästä teossarjasta.

Kirja jakautuu kahteen osaan, joista Kari Tarkiaisen kirjoittama ensimmäinen osa käsittelee aihetta keskiajalta 1930-luvulle. Jouni Korkiasaaren kirjoittama toinen osa ulottuu 1940-luvulta 2000-luvun alkuun asti. Kirjan pääpaino on uudemman ajan historiassa. Kirjassa tarkastellaan mm. ruotsinsuomalaisten työelämää, yhdistyksiä, kulttuuriharrastuksia, kieli-, koulu- ja vähemmistökysymyksiä, julkaisu- ja tiedotustoimintaa, urheilua, uskonnollista ja poliittista elämää sekä elinoloja. Myös Ruotsiin muuton syyt ja paluumuutto otetaan kirjassa esille. Tekstiä elävöittävät lukuisat aikalaiskertomukset ja yksittäisten ihmisten henkilöhistoriat.

• Haastattelututkimus maahanmuuttajien työhönpääsymahdollisuuksista. Erityiskohteena Suomessa asuvat Euroopan ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ja työnantajat

Timo Jaakkolan tutkimus oli jatkotutkimus työministeriön aiemmin rahoittamaan projektiin.

Vuonna 1999 valmistuneet tutkimushankkeet

• Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen syrjintä työmarkkinoilla

Tutkija Timo Jaakkola selvitti tutkimuksessaan maahanmuuttajien työhönotossa perusteena käytettyjä taustoja ja kriteerejä sekä epävirallisia työvoiman rekrytointiverkostoja. Tutkimus antoi myös tietoa työmarkkinoiden etnisesti hierarkisoituneesta ja lohkoutuneesta työnjaosta. Hankkeen rahoitti työministeriö.

• Timo Itäpuisto: Kotipesänä Pohjanmaa - Etelä-Pohjanmaan muuttajat ja kotiseudulla pysyneet. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia No 2, 1999.  224 s.

Postikyselyyn perustuva tutkimus muuttoliikkeen ja paikallaan pysymisen syistä sekä ihmisten viihtyvyydestä Etelä-Pohjanmaalla. Priojektiin liittyi myös koulutustoimintaa. Sillä pyrittiin mm. löytämään keinoja, joilla muuttotappiota pystyttäsiin torjumaan ja lieventämään sen kielteisiä vaikutuksia.

• Kotouttamislain seuranta- ja arviointijärjestelmä

Tutkija Solja Paganuksen laatima selvitys työministeriölle valmistui vuoden 1999 lopulla.

Vuonna 1998 valmistuneet tutkimushankkeet

• Krister Björklund: Suomalaiset Sveitsissä 1944-1996. Siirtolaisuusinstituutti 1998. 218 s. (kirja on julkaistu vuonna 1999 myös saksankielisenä)

Tutkija Krister Björklund aloitti tutkimustyön 1.8.1997. Tutkimusta ovat rahoittivat Opetusministeriö, Schweizerische Vereinigung der Freunde Finnlands (SVFF) Stipendiats-Stiftung ja Eidgenössische Departement für Auswärtige Angelegenheiten sekä Swissair ja Finnair. Postikyselyyn ja haastatteluihin perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin mm. svetisinsuomalaisten ominaispiirteitä, muuton motiiveja ja elämää Sveitsissä.

• Eve Kyntäjä ja Hill Kulu: Muuttonäkymät Venäjältä ja Baltian maista Suomeen. Siirtolaisuusinstituutti 1998 (painopaikka Vammalan kirjapaino, Vammala). 108 s.

Hankkeessa selvitettiin sekä etnisten paluumuuttajien määrää, sosiaalisia ja demograafisia ominaisuuksia sekä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tilannetta Venäjällä ja Baltian maissa. T Tutkimusta rahoittivat opetusministeriö, työministeriö, sisäasiainministeriö ja ympäristömnisteriö sekä Suomen Kuntaliitto.

• Inkerinsuomalaisten etninen identiteetti ja sopeutuminen Suomessa (Eve Kyntäjä)

Projekti oli osa Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen EU:projektia (New Jobs for New Citizens), jossa verrattiin etnistä paluumuuttoa Suomessa, Kreikassa ja Saksassa.

• Yhteispohjoismainen ulkomaalaisasennebarometri (Nordiska etnobarometern).

Tutkija Timo Jaakkola koordinoi 1.1.1998-31.5.1998 yhteispohjoismaisen ulkomaalaisasennebarometrin kehittelyä, jota varten saatiin rahoitusta NOS-S:stä (Joint Committee of the Nordic Social Science Research Councils).

• Globalisation, Transnationalism and the Social Organisation of Refugee Communities:

Tutkija Östen Wahlbeck aloitti tutkimustyön 1.11.1997 Suomen Akatemian rahoituksella. Hanke on jatkoa Wahbeckin väitöskirjalle "Kurdish Refugee Communities: The Diaspora in Finland and England". Wahlbeck siirtyi vuoden 1998 syksyllä Åbo Akademin palvelukseen. Hän on tarkastellut aihepiiriä vuonna 1999 julkaistussa kirjassaan: Kurdish Diasporas: A Comparative Study of Kurdish Refugee Communities. London: Macmillan. 1999. 232pp. 216x138mm. Hardback £45.00. ISBN 0-333-75011-X.

Vuonna 1997 valmistuneet tutkimushankkeet

• Reino Kero: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa – Siirtolaiselämää Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Siirtolaisuusinstituutti 1997 (painopaikka: Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä). 408 s.

Tässä Suomen siirtolaisuuden historia -teossarjan toisessa osassa perehdytään siirtolaisten ja heidän jälkeläistensä elämään Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Siinä käsitellään mm. siirtolaisten uskonnollisia ja poliittisia liikkeitä, raittius- ja osuustoimintaa, sanomalehdistöä ja muita julkaisuja, urheilu-, teatteri- ja musiikkielämää, sodanaikaista Suomen avustustoimintaa ja yhteyksiä Suomeen sekä suomalaisuuden säilymistä ja jälkipolvien osallistumista "juurtensa" vaalimiseen. Tarkastelu ulottuu nykypäivään asti.

• Ossi Viita: Suden hetkiä. Amerikansuomalainen olympiavoittaja Ville Ritola. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen julkaisu n:o 1. Siirtolaisuusinstituutti, Peräseinäjoki 1997 (painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala).

Tutkija Ossi Viidan tutkimus käsittelee Ritolan koko elämänkaarta ja se perustuu paitsi arkistoaineistoihin myös aikalaisten ja lähiomaisten haastatteluihin. Rahoitusta hanke on saanut Peräseinäjoen kunnalta, John G. Annalan säätiöltä, Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahastolta sekä Opetusministeriöltä.

• Eve Kyntäjä: Inkerinsuomalaisten muutto Suomeen - paluumuutto vai maastamuutto? Teoksessa: Jaakkola, A. & Pitkänen, M. (toim) Inkerinsuomalaiset kunnassa. Suomen kuntaliitto 1997, s.129-141 (painopaikka: Gummerus Kirjapaino OY, Jyväskylä). Kirja on julkaistu myös englanninkielisenä.

Hankkeen  tarkoituksena oli kartoittaa, millaiset ovat Pietarin Inkerin Liiton ja Inkerin kirkon edustajien  näkemykset inkerinsuomalaisten paluumuutosta Suomeen, inkeriläisen kulttuurin säilymisen mahdollisuuksista ja uhkakuvista sekä lähialueyhteistyöstä ja sen kehittämistarpeista. Tutkimus oli osa Suomen Kuntaliiton EU:n  rahoituksella toteutettua Inkeri-projektia.

• Kaisa Kilpeläinen: Pohjoismainen NorIMER-tutkijaverkosto.

Tutkija Kaisa Kilpeläinen aloitti Pohjoismaiden Ministerineuvoston rahoittamana syksyllä 1995 yhteispohjoismaisen muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkijoiden NorIMER-verkoston (Nordisk forskarnätverk kring internationell migration och etniska relationer) suunnittelun ja esiselvityksen. Valmistuneeseen raporttiin sisältyy mm.  kyselyn ja dokumenteista kerätyn materiaalin perusteella tehty luettelo alan pohjoismaisista tutkimuslaitoksista, erikoiskirjastoista, arkistoista, tietokannoista, julkaisuista, bibliografioista, valtion viranomaisista sekä suurimmista ulkomaalaisjärjestöistä. NorIMER-verkoston suomalainen osa perustuisi selvityksen mukaan Siirtolaisuusinstituutin ylläpitämään MEV-verkostoon (muuttoliikkeen ja etnisyyden tutkijoiden verkosto), jonka piirissä on n. 250 alan tutkijaa ja viranomaista.

• Etnisen syrjinnän ja rasististen ilmiöiden tutkimustilanne ja seurantamenetelmät:

Tutkija Timo Jaakkola selvitti projektissa etnisen syrjinnän ja rasististen ilmiöiden tutkimustilannetta ja seurantamenetelmiä Pakolais- ja siirtolaisuusasiain neuvottelukunnan Suvaitsevaan Suomeen -projektin rahoittamassa hankkeessa, joka tehtiin yhteistyössä Ihmisoikeusliitto ry:n kanssa. Selvityksen pohjalta on tarkoitus kehittää asennebarometri, jolla voidaan mitata suomalaisten suhtautumista ulkomalaisiin.

• Timo Österlund: Pohjanmaan alueen muuttoliike vuosina 1988-96. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia n:o 1. Siirtolaisuusinstituutti, Peräseinäjoki 1997. 129 s. + liitteet.

Selvityksen rahoittivat Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto. Projektille on valmisteilla postikyselyyn ja haastatteluihin perustuva jatkotutkimus.

• Kaisa Kilpeläinen: Språkliga tjänster för invandrare i Sverige, Norge, Danmark och Finland.  TemaNord 1997:596. 253 sidor + bilagor.

Tutkija Kaisa Kilpeläisen tekemän maahanmuuttajien pohjoismaisia kielipalveluja koskevan vertailevan selvityksen loppuraportti on ilmestynyt TemaNord-sarjassa.   Suomesta raporttia voi tilata Oy Edita Ab:sta, PL 800, 00043 EDITA. puh. 09-566 02 66, fax: 09- 566 03 80.

Vuonna 1996 valmistuneet tutkimushankkeet

• Olavi Koivukangas: From the Midnight Sun to the Long White Cloud - Finns in New Zealand. Siirtolaisuusinstituutti 1996 (painopaikka: Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä). 397 s.

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää Uuden-Seelannin suomalaisten historia, joka alkaa ensimmäisestä Uudessa-Seelannissa käyneestä suomalaisesta, Turusta kotoisin olleesta Herman D. Spöringistä. Kirjassa kerrotaan Uuteen-Seelantiin muuttaneista merimiehistä, valaanpyytäjistä, kullankaivajista ja nykyisistä suomalaissyntyisistä asukkaista. Kirjaan sisältyy sukututkimuksesta kiinnostuneille hyödyllinen henkilöluettelo

• Minna Domander: Från öst till väst - tidsbegränsad migration från Ryssland och Baltikum till de nordiska länderna. TemaNord 1996: 547. 100 s.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää määräaikaista itä-länsi -muuttoliikettä, joka tapahtuu Pohjoismaiden ja Venäjän sekä Baltian välillä koulutuksen ja työn vuoksi. Koulutuksen ja työn vuoksi tapahtuvien määräaikaisten muuttoliikkeiden ja niitä koskevien sopimusten ohella tarkastellaan muuttoliikkeiden syitä ja pohjoisen Euroopan itään suuntautuvaa lähialueyhteistyötä. Pohjoismaista yksityiskohtaisessa tarkastelussa ovat Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska.

• Reino Kero: Suureen Länteen – Siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Siirtolaisuusinstituutti 1996 (painopaikka: Gummerus Kirjapaino, Jyväskylä). 307 s.

”Suureen Länteen” on ensimmäinen osa 6-osaisesta Suomen siirtolaisuuden historiaa käsittelevästä teossarjasta. Tässä osassa tarkastellaan suomalaisten Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta siirtolaisuutta pääasiassa ennen toista maailmansotaa. Siitä selviää muun muassa, paljonko Suomesta lähti siirtolaisia, keitä he olivat ja miksi lähtivät, miten matka järjestettiin, mille alueille Amerikassa sijoituttiin, millaisissa ammateissa siellä työskenneltiin, millainen oli siirtolaisen arkipäivä ja kuinka moni palasi takaisin Suomeen. Kirja perustuu viime vuosikymmeninä erityisesti Turun yli-opistossa tehtyyn laajaan siirtolaishistorian tutkimustyöhön. Julkaisu sisältää runsaasti kuvia, joista osa on siirtolaishistorian esitysten ”klassikoita”, mutta suurin osa kuitenkin aikaisemmin julkaisemattomia.

• Eve Kyntäjä: Maahanmuuttajien sosiaalinen asema kahdeksassa Euroopan maassa – Maahanmuuttajat työmarkkinoilla ja palvelujen käyttäjinä Iso-Britanniassa, Alankomaissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Siirtolaisuustutkimuksia A19. Siirtolaisuusinstituutti, Turku 1996 (painopaikka: Typopress, Turku).

Opetusministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton, Työministeriön ja Ympäristöministeriön rahoittaman selvityksen tavoitteena oli vertailla, millainen on eri maahanmuuttajaryhmien sosiaalinen asema kahdeksassa Euroopan maassa. Tarkastelu kohdistui kolmansien maiden kansalaisiin, erityisesti kansainvälisen suojelun tarpeessa oleviin, kuten pakolaisiin ja pakolaisiin rinnastettaviin (de facto ja humanitaarisin perustein oleskeluluvan saaneet), turvapaikanhakijoihin ja tilapäisen suojelun perusteella vastaanotettuihin henkilöihin.

Selvityksen kohteena olivat maahanmuuttajien vastaanotto, asuminen, toimeentuloturva, työ, sosiaali-, terveys-, kieli- ja koulutuspalvelut, niiden järjestäminen käytännön tasolla ja vastuun jako valtion, kuntien ja kansalaisjärjestöjen välillä. Maahanmuuttajien sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin suhteessa kansallisen hyvinvointijärjestelmään ottaen huomioon myös EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uusimmat linjaukset.

Selvityksessä kuvaillaan myös EU:n ulkopuolelta tulevien siirtolaisten työllisyyteen, etniseen syrjintään ja sen vastaiseen lainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. Samoin tarkastellaan maiden harjoittamaa rasismin ja syrjinnän vastaista politiikkaa ja integraatiota edistäviä toimenpiteitä yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen tasolla.