Kristiina Häikiö

 

Verkostotutkija

kristiina.haikio@helsinki.fi

 

 

 


Oppiarvo:

  • VTM

Asiantuntemus:

  • Ulkoasiainhallinto
  • Eläkkeellä ulkoministeriön lähetysneuvoksen virasta maaliskuusta 2015 alkaen.

Nykyinen tutkimus:

  • Inkerinsuomalaisten paluumuuttoon johtanut päätöksenteko Suomessa Neuvostoliiton hajoamisen aikaan

Inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen alkoi Neuvostoliiton hajoamisen alkuvaiheissa 1989-90. Suomessa käynnistettiin nopeassa tahdissa paluumuutto-ohjelma, jollaista meillä ei ollut aikaisemmin toteutettu. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana paluumuuton alettua Suomeen muutti entisen Neuvostoliiton alueelta arviolta lähes 25 000 inkeriläistä perheineen ja v. 2012 mennessä ehkä jo 35 000. Nämä luvut ovat kuitenkin vain arvioita. Tarkkoja lukuja inkeriläisistä paluumuuttajista ei ole mm. siksi, että meillä ei tilastoida maahanmuuttajien etnistä alkuperää. Suomessa kaikki Neuvostoliitosta/Venäjältä palanneet tilastoidaan samaan kategoriaan.

Inkerinsuomalaisten paluumuutto erottuu muusta Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta, mutta asiasta säädettiin Suomen ulkomaalaislaissa vasta paluumuuton aloittamisen jälkeen. Itsenäisen Suomen järjestyksessä toinen ulkomaalaislaki astui voimaan 1.3.1991. Lailla kumottiin ensimmäinen ulkomaalaislaki vuodelta 1983. Vuoden 1991 ulkomaalaislain 3. luvun 16. pykälässä määriteltiin seuraavasti, kenelle voidaan myöntää määräaikainen oleskelulupa: Ulkomaalaiselle, joka on ollut Suomen kansalainen tai jonka vanhemmista ainakin toinen on tai on ollut Suomen kansalainen, määräaikainen oleskelulupa myönnetään kahdeksi vuodeksi, jollei hän hae oleskelulupaa lyhyemmäksi ajaksi. Ulkomaalaislakia täsmennettiin v. 1993, mutta vasta v. 1996 lakiin lisättiin pykälä 18a, jossa erikseen määriteltiin entisen Neuvostoliiton alueelta tulevat paluumuuttajat.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttoon johtaneen päätöksenteon vaiheita ei Suomessa ole vielä historiantutkimuksen keinoin selvitetty. Ei tiedetä, miten paluumuuttoprosessi varsinaisesti käynnistyi. Poliittisen historian väitöstutkimukseni on tarkoitus vastata tähän haasteeseen. Tutkimustyö on aloitettu syksyllä 2015 Helsingin yliopiston Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelman puitteissa. Tutkimusongelma - ne päätökset ja käytännön toimenpiteet, joiden ansiosta inkeriläisten paluumuuttoprosessi käynnistyi Suomessa – on mahdollista selvittää systemaattisesti primäärilähteistä laajan arkisto- ja lehdistömateriaalin sekä henkilöhaastattelujen avulla. Pyrkimyksenäni on jäljittää asiasta käydyt keskustelut ja tehdyt päätökset, joista seurasi käytännön toimenpiteitä ja paluumuutto entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen käynnistyi: Kuka päätöksiä teki, missä niitä tehtiin, minkä muotoisia ne olivat ja mitä niistä seurasi.

Keskeisimmät julkaisut:

  • Suomen pakolaispolitiikka 1917-1922. Poliittisen historian lisensiaattitutkimus. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. 1995. (Kristiina Erhola)

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös