Siirtolaisuusinstituutti kommentoi maahanmuuttokeskustelua

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi 29.1.2015 maahanmuuton lisäämistä suosittelevan raportin, jossa esitettiin nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista. Uutisointi EVA:n raportista löytyy osoitteesta: http://yle.fi/uutiset/eva_maahanmuutto_kaksinkertaistettava/7767100

Koska tiedotusvälineet ovat pyytäneet asiasta Siirtolaisuusinstituutin asiantuntijoilta kommentteja, laitamme ne oheen kaikkien nähtäväksi.


Aluksi:
Pekka Myrskylän ja ja Topias Pyykkösen raportti "TULEVAISUUDEN TEKIJÄT - Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa" on huolellisesti tehty, ja tarjoaa yhden näkökulman työllisyyskysymysten hoitoon maahanmuuton kautta.

Kirjoittajien keskeinen teesi on, että nettomaahanmuutto pitäisi kaksinkertaistaa, jotta työvoiman tarjonta ei lähivuosikymmeninä supistuisi.  Toisaalta lisääntyvä maahanmuutto elvyttäisi kotimaisia työmarkkinoita, kun maahanmuuttajille rakennettaisiin esimerkiksi asuntoja.  Asiaa pitäisi tarkastella huomattavasti laajemmin.  Raportti ei esimerkiksi ota kantaa siihen, millaista työvoimaa tänne olisi tarpeenmukaista vastaanottaa. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna opiskelijoiden ja yleensäkin korkeasti koulutettujen maahanmuutto Suomeen on vähäisempää: kun Ruotsissa aloitti vuonna 2012  n. 15 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa, oli vastaava luku Suomessa reilut 5 000 henkeä. Yleensäkin raportissa ei sen luonteen vuoksi kiinnitetty juurikaan huomiota siihen, miten Suomen houkuteltavuutta voidaan lisätä. Maahanmuuton kannalta Suomi ei ole kiinnostava.

Suomen syntyvyys on laskenut todella nopeasti muutamassa vuodessa: vuonna 2010 hedelmällisyys (syntyneitä lapsia / nainen) oli keskimäärin 1.87, nyt luku on alle 1.75. Laskenut hedelmällisyys tekee vuodessa n. 5 000 lasta. On hyvin tunnettu, että perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen, eli perhepolitiikasta ei kannata leikata.  Alentunut syntyvyys tietysti pitkällä aikavälillä vähentää työvoiman tarjontaa.

- Miksi Suomessa olisi tärkeää kiinnittää huomiota maastamuuttoon? EVA kaipasi tuoreessa raportissaan maahanmuuttajia.
Suomessa on suuri väestöllinen prosessi menossa, sillä työmarkkinoilta poistuu huomattavasti enemmän kuin sinne menee. Suomen kantaväestön muuttotappio on viime vuosina vaihdellut siis 1 100 - 1 500 hengen välillä. Olemme tässä suhteessa varsin poikkeuksellinen läntisen Euroopan maa. Muuttotappio naisten kohdalla on selvästi suurempi kuin miehillä. Naiset vievät mukanaan syntymättömät lapset, jotka myös ovat pois tulevaisuuden työmarkkinoilta. Jos saisimme kantaväestön muuton positiiviseksi, se tietysti vaikuttaisi maamme työvoiman tarjontaan ja edesauttaisi huoltosuhteen paranemista.

- Miten maastamuuttoa olisi järkevää ehkäistä?
Vapaassa maassa saa vapaasti muuttaa. Kyse on ennen kaikkea kansantaloudessa makrotason toimenpiteistä. Työttömyys on korkealla tasolla ja sillä on tunnetusti yhteys maastamuuttoon. Suomessa irtisanominen on aika yleinen tapa reagoida työmarkkinoiden muutoksiin. Muualla EU-maissa koeteltuja keinoja ovat työelämän joustoihin liittyvät lyhennetyt työajat, lomautukset, jopa palkanmaksun siirtäminen.

Suomen viranomaiset ovat aika lailla aktiivisesti ilmoitelleet ulkomaisista työpaikoista, jolloin naisia on muuttanut paljon ulkomaille mm. hoitoalan töihin. Varmaan riittäisi vähäisempi julkisen sektorin aktiivisuus tässä suhteessa.

 - Onko maastamuuton ehkäisemiseksi tehty riittävästi?
Vrt. edellä. Suomessa tietysti voisi hieman luoda painostusta työmarkkinoiden eri osapuolille: kannattaako kannattavan yrityksen kannattavuuden parantamiseksi irtisanoa henkilökuntaansa? Tällainen antaa väärän signaalin ja luo vääränlaista motivaatiota tai sitoutumista.  Toisaalta jääräpäinen sopimuksista kiinni pitäminen työntekijäpuolella taantuman aikana ei liene järkevää, jos firman tilauskanta tai talous lamasta johtuen on kuralla. Sopimusyhteiskunta on tärkeä hyvinvoinnin takaaja ja jakaja, mutta uusia sopimisen muotoja kannattaa aina yhdessä pohtia.

 - Onko maastamuutolla joitakin maakunnallisia erityispiirteitä Varsinais-Suomessa?
Varsinais-Suomi on muuttoliikkeen (sisältää siirtolaisuuden) kohdalla voiton puolella eli saa muuttovoittoa. Maakunta ei ole kuitenkaan päässyt muuttovoiton osalta samoihin suhdelukuihin kuin Uusimaa ja Pirkanmaa. Varsinais-Suomen ja Turun ongelmana on ollut aikaisemmin esimerkiksi se, että tänne tulleet opiskelijat ovat valmistuttuaan vaihtaneet maakuntaa. Tässä suhteessa muuttoa on täältä mm. Pirkanmaalle.

- Mikä EVAn raportissa jäi erityisesti mietityttämään?
Selkeydestään huolimatta näkökulma on suhteellisen kapea: raportissa maahanmuuttoa kaivataan lisää, vaikka nykyistenkin maahanmuuttajien työllisyysaste on alhainen (50 %, kantaväestön n. 70 %). Kannattaisi ensin pohtia, miten saamme maahanmuuttajat yleensäkin nopeammin ja pysyvämmin työmarkkinoille. Pelkkien toivelukujen ohella olisi sytä myös pohtia, millaista maahanmuuttoa Suomi tarvitsee. Tässä suhteessa yleensäkin Suomessa käyty maahanmuuttopoliittinen ja -strateginen keskustelu on vielä sangen vaatimatonta.

Toisaalta kantaväestön oma muuttotase on negatiivinen - se kannattaa huomioida. Myös syntyvyys on laskenut huolestuttavasti. Pitkällä juoksulla alentunut syntyvyys merkitsee vuodessa 5 000 henkeä vähemmän tulijoita työmarkkinoille vuotta kohden. Eli aktiivista työllisyys- ja perhepolitiikkaa tarvitaan, jotta myös kotimaisin voimin voimme turvata - maahanmuuton ohella - työvoiman riittävän tarjonnan. Ja lopuksi voidaan tietysti pohtia, miten saisimme Suomen houkuttelevaksi maahanmuuttomaaksi - olemme aika lailla sivuraiteella kansainvälisessä väestökilvoittelussa. Hallittu maahanmuutto on aina lisäresurssi.  

Lisätietoja:
Ismo Söderling
Johtaja
050-511 3586
isoder@utu.fi
@info_migration

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös