Oskari Tokoi ja siirtolaisuus -seminaarisarja jatkuu

 

Oskari Tokoi- ja siirtolaisuus -seminaarit Kannuksessa 2017

24.2., 12.5. ja 7.8.

Kannuksessa Suomi 100 -juhlavuoden otsikon alla järjestettävissä seminaareissa valotetaan millainen punaisten ja valkoisten kuolemaan tuomitsema valtiomies, senaatin puhemies (pääministeri), lehtimies, kirjailija, siirtolainen, kotiseutumies, "muurmanninlegionalainen", Oskari Tokoi oli. Seminaarisarja valottaa myös millaisen Suomen Tokoi näki palattuaan maanpaosta 50 vuoden jälkeen ja mikä merkitys suomalaisella siirtolaisuudella on.

Seminaari kertoo Kannuksen kaupungin synnystä ja Oskari Tokoista, joka ratkaisevasti vaikutti Suomen itsenäistymiseen. Se on myös tarina niistä suomalaisista, jotka jäivät itsenäistyneen Suomen rajojen taakse sekä siirtolaisista, joita vyöryi kahtena suurena aaltona Suomesta ensin Amerikkaan ja sitten Ruotsiin niin paljon, että maan väkiluku laski.

Kielirajan halkoman Pohjanmaan historia on merkittävä osa suomalaisen siirtolaisuuden historiaa. Sieltä on lähdetty, milloin pohjoiseen, milloin itään, länteen tai etelään, mutta sinne on myös palattu. Seminaarit paneutuvat siirtolaisuuden alueelliseen ja kansainväliseen merkitykseen.

Tokoi, Kannus, Suomi, kuolemantuomiot ja maanpako

Antti Oskari Tokoi syntyi vuonna 1873 Kannuksessa Yliviirteen kylässä. Noihin aikoihin oli vuosisatojen ajan Lestijokilaaksoa yhdistänyt, maatalousyhteiskunnan urilla elänyt, Suur-Lohtajan pitäjä pirstoutumassa. Alueen kappeliseurakunnat itsenäistyivät, maakauppa vapautui, politiikkaa tehtiin niin kunta- kuin valtiopäivätasolla ja osattomaksi jäänyt liikaväestö teki lähtöä Amerikkaan kultaa vuolemaan tai talorahoja tienaamaan.

Kannuksessa kehitys sai toisenlaisiakin suuntia, sillä Oskari Tokoin poikavuosina ruvettiin vetämään rautatielinjaa hänen kotikylänsä peltovainioiden halki ja kauppias ja valtiopäivämies Sahlgrenin makasiinien taakse rakentamaan Oulun ja Seinäjoen välisen radan risteysasemaa. Suomen komein asemarakennus ja höyryjunaliikenteen muistona oleva veturitalli herättävät ihastusta vielä tänäänkin.

Rautatie toi 1800-luvun lopulla Kannukseen paitsi kauppiaita ja teollisuutta, myös kansakoulun.  Yhteiskunnallinen sivistystoimintakin aktivoitui, perustettiin kuoroja, jousiorkesteri ja soittokunta.

Vuonna 1888 oli Kannuksen asemalta mahdollista lähteä aina Amerikkaan asti, Pohjanmaan rata loikin edellytykset ensimmäiselle suurelle Suomesta lähteneelle muuttoliikkeelle. Junaan nousi myös nuori Antti Oskari. Hän onnistui rikastumaan Atlantin takana niin paljon, että palatessaan vuonna 1901 hänellä oli varallisuutta ryhtyä kauppiaaksi. Rahan lisäksi hän toi Amerikasta mukanaan uusia yhteiskunnallisia ajatuksia, jotka olivat tarttuneet häneen kaivoksissa ja ammattiyhdistys- sekä raittiusliikkeen kokouksissa.

Tokoin siirtolaisvuosien aikana Kannuksesta oli tullut kaupan keskus ja teollisuusyhteiskunta. Tokoin uusille aatteille oli ottajia, paikkakunnalle perustettiin työväenyhdistys ja Tokoin tie politiikan tekemiseen avautui. Paluumuuttajan matka politiikan huipulle oli nopea ja hänestä tuli yksi Suomen itsenäisyyden kätilöistä. Oskarin Amerikassa oppima englannintaito ja isoäidin kotikylässä Rödsössä oppima ruotsin kieli tulivat hyvään tarpeeseen tukemaan hänen poliittista toimintaansa.

Tokoi valittiin vuonna 1913 eduskunnan puhemieheksi ja 1917 Suomen senaatin johtoon, jolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri. Hän joutui pakenemaan Yhdysvaltoihin saatuaan kansalaissodan jälkeen kuolemantuomion niin valkoisilta kuin punaisiltakin. Oskari Tokoi eli kuolemaansa saakka Yhdysvalloissa suomenkielisen Raivaaja lehden toimittajana.

"Tokoi ennen ja jälkeen 1917 -kolme Suomi 100 -seminaaria Kannuksessa" järjestetään:

  • 24. helmikuuta klo 13-16.00 (iltatilaisuus klo 18.00) - Ohjelma
  • 12. toukokuuta klo 12.30 - Ohjelma
  • 7. elokuuta - Ohjelma

Seminaarit toteutetaan Keski-Pohjanmaan liiton Suomi 100 -juhlavuoden aluetuen ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston tukemana. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin, Oskari Tokoi Seura ry:n, Kannus-Seura ry:n, Kannuksen kaupungin ja Tokoi-opintopiirin kanssa.

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös