Siirtolaisuusinstituutille uusi johtaja

SIIRTOLAISUUSINSTITUUTILLE UUSI JOHTAJA

Siirtolaisuusinstituutin uudeksi johtajaksi ajalle 1.8.2015-31.7.2020 on valittu Helsingin yliopiston etnisten suhteiden professori (ma.), dos. Tuomas Martikainen. Hän seuraa tehtävässä Siirtolaisuusinstituuttia vuodesta 2010 lähtien johtanutta ja nyt eläköityvää Ismo Söderlingiä.

Martikainen tuntee instituutin entuudestaan erittäin hyvin, sillä hän on toiminut instituutin hallituksessa vuodesta 2010 lähtien. Martikainen on aikaisemmin toiminut tutkijana Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella, Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Englannissa, Kanadassa ja Sveitsissä. Hän on taustaltaan uskontotieteilijä, joka on keskittynyt maahanmuuttajien uskonnollisen elämän tutkimukseen.

-  Ulkosuomalaisuus on minulle läheistä jo perhetaustan puolesta. Isoisäni vietti aikanaan vuosia Yhdysvalloissa ja isäni teki työuransa Saksassa. Olen kokenut kansainvälisen perhe-elämän ilot ja vaikeudet, ja kokenut myös miltä tuntuu aloittaa koulu kielitaidottomana, kertoo Tuomas Martikainen.

Maiden sisäiset ja kansainväliset muuttoliikkeet ovat määrällisesti kasvaneet viime vuosikymmeninä, ja niillä on merkittäviä vaikutuksia lähes kaikkialla maailmassa. Pysyvämmän muuttamisen lisäksi entistä keskeisempiä ovat erilaiset lyhytaikaiset ja väliaikaiset muutot, jotka liittyvät esimerkiksi työurien kansainvälistymiseen ja opiskeluun.

-  Siirtolaisuusinstituutin tavoitteena on vahvistaa tutkimusprofiiliaan perinteisesti vahvan ulkosuomalaisuuden tutkimusperinteen lisäksi myös maahanmuuttoon ja maan sisäisiin muuttoliikkeisiin liittyen, sekä lisätä tutkimustulosten hyödynnettävyyttä, kertoo johtajavalinnan valmistelusta vastannut instituutin hallituksen varapuheenjohtaja, professori Veli-Matti Ritakallio.

-  Maahanmuuttoa ja muuttoliikkeitä koskevien tutkimustulosten popularisoinnin merkitys kasvaa seurauksena niiden määrällisestä kasvusta ja erilaisten vaikutusten lisääntymisestä. Uskon että Tuomas Martikaisen johdolla Siirtolaisuusinstituutti tulee vastaamaan tähän yhteiskunnalliseen tiedon tarpeeseen modernilla tutkimusotteella ja hyödyntämällä aktiivisesti kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuusverkostoja, perustelee valintaa instituutin hallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell.

-  Muuttoliikkeet eivät ole lähtökohtaisesti myönteinen tai kielteinen ilmiö, vaan niillä on molemmat puolet. Lisäksi niiden vaikutukset ovat usein alueellisia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle muuttaa paljon väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta, kun samanaikaisesti maassa on paljon muuttotappioalueita. Hienoa päästä tekemään siirtolaisuuteen liittyvää tutkimus- ja dokumentaatiotyötä yhdessä Siirtolaisinstituutin osaavan henkilöstön kanssa, jatkaa Martikainen.

Tulostettava tiedote tästä linkistä.

© Siirtolaisuusinstituutti Takaisin ylös